Jos on onnistanut ketä,
että hänellä on setä,
olkoon kohtelias tälle,
niin on setä hyvä hälle.
Aamuin kumarrus tee syvä:
"Hyvää päivää, setä hyvä!"
Päivän lehdet hälle kanna,
piippu sekä tulta anna. -
Tai jos kutiavi taikka
muuten syyhyy jokin paikka
sedän selkäpuolla siellä,
apuasi älä kiellä. -
Setä nuuskattuaan hiukan,
päästää aivastuksen tiukan,
heti siihen silloin keksi:
"Hyvä setä, terveydeksi!" -
Setä kotiin tulee illoin,
riisu hältä saappaat silloin,
tohvelit, yönuttu anna!
Aina parastasi panna
koita avuks sedän armaan.
Se on hälle mieliks varmaan. -
Maks ja Morits puolestaan
täst´ ei löydä huviaan. -
Onko kunnon teko tämä,
sedälleen min teki nämä!
Turilas on lintunen,
jonka tuntee jokainen.
Usein niitä metsän täyden
näkee puissa lentäin, käyden.
Maks ja Morits niitä siellä
pyydystelee riemumiellä.
Paperista suuri sarvi,
siihen turilaita parvi.
Saalis viedään nopeasti
sedän sänkyyn kavalasti.
Pian saapuu setä Kalle,
pistäytyy peiton alle.
Silmät hiljaa kiinni painaa,
kohta nukkuvi kuin vainaa.
Rip-rap-rip-rap! pörriäiset
kömpii esiin, häijyläiset!
"Huih!" hän huutaa, - "Mikä tää!"
Turilas kun käteen jää.
Katsohan nyt setäparkaa!
Kauhuissaan hän ylös karkaa.
Huih! - Jo taas saa niskastansa
yhden kiinni sormillansa.
Hirveätä on kuulla tätä
pörriäisten pörinätä.
Kauhuissansa setä Kalle
huitoo, potkii kaikkialle.
Ähä-kutti! Eipäs enään
tule turilaat nuo nenään!
Kalle-setä rauhassa
jatkavi taas untansa.
*
Tää on viides kepponen.
Kohta kuulet kuudennen.
